maanantai 30. toukokuuta 2016

Jotakin vihreää

   

Malli: Hedera
Lanka: Hedgehog Fibres Sock, n. 75 g
Puikot: 2 mm
Ravelry: Hedera


Kummitätini täytti tässä kuussa 70-vuotta ja päätin lahjoa häntä sukilla. Malliksi valitsin Cookie A:n Hederat, joustavana mallina se on turvallinen valinta lahjasukkiin, koon ei tarvitse olla justiinsa oikea. Mallina Hedera on kieltämättä vähän tylsä, sen verran helppo se oli neuloa. Toisaalta Sock Madnessissa oli välillä sen verran vaikeita ohjeita, että mukavaa vaihtelua tällainen simppelimpi malli. Ja olenpa mukana taas Tour de Sockissa, joten eipä tarvitse pelätä haastavien mallien loppumista kesken. ;)


Päätin, että 70-vuotta on sen verran kunnioitettava ikä, että se ansaitsee kunnon langan, niinpä raaskin  ostaa käsinvärjättyä siililankaa näitä sukkia varten. Ja ihanaa lankaahan tuo on, saisinpa itsellenikin sukat siitä. :)


Hederoilla pääsin korkkaaman Cookie A:n sukkakirjan. En tosiaan yleensä viitsi ostaa neulekirjoja, sillä usein niissä on yksi tai kaksi toteuttamisen arvoista ohjetta, mutta tämän kirjan kohdalla tein tosiaan poikkeuksen, sillä (lähes) kaikki kirjan ohjeet on sellaisia, jotka voisin toteuttaa.

Itseasiassa tälläkin hetkellä puikoilla on toinen malli tästä kirjasta, sekin on menossa lahjaksi. Kirja on kyllä ollut ihan nappiostos, paljon mielenkiintoisia malleja ja selkeät ohjeet. Paljon plussaa myös kuvista, yleiskuvat kirjassa on tosi taidokkaita ja hyvä, että kirjassa on lähikuvat joka mallista. Toisaalta ainoa mielestäni negatiivinen asia liittyy myös kuviin, muutamassa mallissa langat on valittu mallisukkiin huonosti ja esimerkiksi liian tumman langan vuoksi malli ei erotu kirjan kuvista ollenkaan.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Voiko silmukkamerkkejä olla liikaa?!


Tämä on postaus on sarjaa "jäänyt julkaisematta sukkakisan tiimeessä", tosiaan jo joulukuussa osallistuin Ravelryssä vaihtoon ja sujautin parilleni vaihtopakettiin pari itsetekemääni silmukkamerkkiä. Samalla tein itsellenikin muutaman uuden merkin, olisin tehnyt enemmänkin, mutta korupiikit loppuivat kesken. :) (Rakastan siis silmukkamerkkejä ja muita neulojan pieniä, tarpeellisia apuvälineitä, niinpä innostuin kuvailemaan silmukkamerkkejäni tätä postausta varten. ;) 


Löysin helmityölaatikostani kännykkäkorun aihion, josta nappasin tuon pienen klipsin ja näin syntyi ensimmäinen itsetekemäni klipsillinen silmukkamerkki.



Vaikka innokkaasti askartelen itse silmukkamerkkejä, käytän yleensä kuitenkin kaupasta ostamiani merkkejä. Ylemmässä kuvassa ne itsetehdyt merkit, jotka sattuivat kuvaushetkellä olemaan kässäkorissa, mutta jotenkin mulla on tunne, että niitä on olemassa enemmän. ;) Alemmassa kuvassa siis ne merkit, joita käytän eniten, ainakin ohuilla sukkapuikoilla nämä toimii parhaiten.



Klipsillisistä merkeistäkin tulee käytettyä ostomerkkejä kaikista eniten. Nämä klipsilliset merkit on kyllä käteviä, niillä voi merkitä kavennuskerroksen, mistä kohtaa kantapää alkaa, etu- tai takapuolen yms. Näissä mun omissa on myös pidike, johon voi laittaa muistilapun: merkitsen niillä esimerkiksi vasemman ja oikean sukan, jos on tarpeen.


Mulla on myös split ring -silmukkamerkkejä, jotka periaatteessa ajaa saman asian kuin klipsilliset merkit. Näitä ei kuitenkaan tule käytettyä, sillä nämä putoavat aika helposti neuleesta pois.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Tiukistelua

   
Malli: Sweet Nuttins (Sock Madness 10 Round 4)
Lanka: Austermann Step Classic, n. 70 g
Puikot: 1,5 mm

Sain vasta tänään Sock Madnessin neljännen kierroksen sukat valmiiksi, kiitos normaalia tiukempien työviikkojen ja golfkauden alkamisen. Kisassahan julkaistiin viidennen kierroksen ohje jo muutama päivä sitten, joten tipuin auttamattomasti kisasta pois. Nyt kun olen nähnyt vitosohjeen, ei putoaminen haittaa, jättimäiset rakkulasukat ei ole ehkä mun juttu. ;)


Onneksi tämä malli oli minulle mieleinen (tai ehkä enemmänkin kuin mieleinen, nämähän on kauneimmat ja ihanimmat sukat sitten naismuistiin), muuten nämä olisi saattanut jäädä neulomatta. Oman käsialani tuntien olisin valinnut S-koon ja 2 mm:n puikot, mutta sukkakisan vaatimuksissa oli M-koko. Niinpä oli pakko valita 1,5 mm:n puikot, koska halusin kuitenkin omaan jalkaani sopivat sukat - mies tuskin olisi suostunut pitsihelmisukkia ottamaan. ;) Yllättävän kivuttomasti hammastikuilla 1,5 millisillä neulominen kuitenkin sujui, jonkin verran jouduin varomaan, etten neulo lankaa halki, sen verran ohuet ja teräväkärkiset puikot kuitenkin olivat. Nuo 1,5 mm puikot on mulla KnitPro Karbonzit ja nyt vakavasti harkitsen uudistavani kaikki puikkoni, mulla on pääasiassa vain perus-Prymejä ja -Addeja...


Yleensä olen tykännyt käyttää helmiä, jotka selkeästi erottuvat neuleesta, mutta jäin sukkakisan edellisten helmisukkien kohdalla harmittelemaan, kun olin valinnut niin eriväriset helmet ja langan, joten päätin näihin sukkiin korjata asian. Tämäkin on mielestäni sellainen malli, johon sopii ihan hyvin samansävyiset helmet ja lanka. Yleensä muuten tykkään helmimalleista, jossa on helmiä vähän tiuhempaan, mutta tämän mallin kohdalla ei harmittanut edes se. :) (Helmineulomisfilosofiani periaate "kun kerran helmiä neulotaan, pitää niitten sitten erottua ja pitää niitä olla paljon" alkaa selvästi rakoilla... ;)


Pääsin tässä ohjeessa testaamaan ja hyväksi havaitsemaan myös Lankamaailmasta tilaamiani palmikkopuikkoja. Apupuikolle siirrettävät silmukat poimitaan lyhyemmällä osalla, sitten ne on lenkissä "turvassa" sen aikaa, kun neulotaan silmukat varsinaiselta puikolta ja lopuksi ne neulotaan pidemmältä osalta. Tämä oli tosiaan kätevä, mulla on perinteisen palmikkopuikon kanssa ongelma, ettei se meinaa mahtua käsiin, tavallisten puikkojen lisäksi, mutta näitä ei tarvitse mitenkään erityisemmin pidellä, kun silmukat ovat lenkkiosassa. Näitä apupuikkoja saisi vaan olla ohuempana, näistä ohuin on yli 3 mm, joka ei tunnu enää ohuelta, jos varsinaiset puikot ovat tosiaan 1,5 mm. :)


Ehdottomasti jatkoon! ;)