keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Kaksiviidesosa villapaitaa

Muutama postaus sitten mainitsinkin, että suunnitelmissa on aloittaa vuosi 2016 villapaidan neulomisella. Innostuinkin pesemään ja pingottamaan mallitilkun (kissataloudessa se ON iso projekti - kun tilkku on pingottumassa, on täysi työ pitää kissa kaukana nuppineuloista ;), ja sen jälkeen itse paita onkin edennyt mukavan nopeasti. Nyt, kun olen neulonut kaikki kriittisimmät kohdat, ja päässyt sovittelemaan paitaa, uskallan esitellä puolivalmiin paidan - tai kaksiviidesosa paidan, nimittäin sen verran olen varaamistani langoista paitaan käyttänyt. :)


Lankana työssä on Viking of Norway Vilma, joka on sport-vahvuista. Malliksi valikoitui Take it Easy, joka neulotaan ylhäältä alas istutetuin hihoin. Ylhäältä alas neulottava paita ja istutetut hihat (raglan-hihat on yök!, ne ei kertakaikkiaan sovi mulle :) olivat tärkeimmät kriteerit mallia valittaessa, samoin kuin mahdollisimman yksinkertainen malli. Varsinkin isommissa neuleissa haluan tehdä mahdollisimman ajattomia malleja, jotta valmista työtä pystyy käyttämään pitkään. Ja ylhäältä alas malli siksi, että minulla on lankaa vain 500 g.


Täytyy kyllä ihailla niitä, jotka pystyvät suunnittelemaan tällaisia neuleohjeita - mitä nerokkuutta! Paita aloitettiin luomalla takakappaleen silmukat ja kun takakappaletta oli neulottu jonkin matkaa, poimittiin takakappaleen luontireunasta silmukat etukappaleita varten. Loin silmukat takakappaleeseen cable-cast-onilla, jolla tulikin reuna, josta oli helppo ja siisti poimia silmukat etukappaleita varten.

Edelleen etukappaleista neulottiin joitakin kerroksia, minkä jälkeen etu- ja takakappaleiden reunasta poimittiin silmukat hihoja varten. Kaula-aukko ja hihat muotoiltiin lisäämällä silmukoita. Paitaa neulottiin pyörönä kainaloihin asti ja sitten erotettiin hihat ja vartalo.


Päädyin neulomaan hihat ennen vartalo-osuutta, sillä lankaa minulla tosiaan on rajallinen määrä - nyt tosiaan paidasta on enää vartalo-osuus neulomatta ja siitä tulee niin pitkä kuin lankaa riittää. Hihat jätin hieman vajaiksi, koska vähän lankaa :) ja eipä sitten tarvitse olla kiskomassa niitä ylöspäin. Hihoihin (sekä kaula-aukon reunaan ja helmaan) tehtiin lisättyjen ja nostettujen silmukoiden avulla reunus, joka on yllättävän simppeli, mutta vaikuttaa toimivalta.

Toivottavasti en nyt tällä postauksella kerjää hankaluuksia tämän takin neulomisessa - katsotaan sitten, onko seuraavaksi esillä valmis villapaita vai kasa ruskeita sukkia. ;)

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kultahippusukat


Lanka: Cascade Heritage, noin 70 g
Puikot: 2 mm


Näiden sukkien tarina alkaa jo viime elokuusta, kun pariinkiin otteeseen hehkutin Mountain Trails MKALia. Silloin innoissani ostin liilaa lankaa ja kullanvärisiä helmiä ja yhtä innoissani aloin neuloa mysteerihuivia. Aika pian aloittamisen jälkeen intoni kuitenkin tyssäsi: tajusin, että huivista tulisi sellainen, jolle minulla ei todellakaan olisi käyttöä. Lisäksi isoilla puikoilla neulottu neulos olisi vaatinut isommat helmet kuin varaamani koon 8/0. Purkuunhan se meni. Siksi en mielellään esittelekään keskeneräisiä töitä blogissa - aivan varmasti tulee ongelmia, kun on ensin hehkuttanut keskeneräistä työtä. :)

Huivin sijaan aloin nähdä langan ja helmet sukkina ja kun kuvia katsoo, tein ehdottamasti oikean ratkaisun; vaikea edes sanoin kuvailla, kuinka tyytyväinen olen lopputulokseen. Kullanväriset helmet ja liila lanka on kyllä perfect match. <3 Kuvissa sukat on omissa jaloissani, mutta annan nämä lahjaksi tädilleni, jolla on ehkä hieman pienempi jalka kuin minulla, siksi kuvissa sukat näyttävät pieniltä.


Aivan ongelmatonta näiden sukkien tekeminen ei ollut. Itseasiassa jo ohjeen valitseminen oli vaikeaa: kivoja helmisukkien ohjeita ei hirveästi ole. (Helmisukissa pitää olla PALJON helmiä. :) Olin jo valinnut erään ohjeen, mutta sen ostaminen olisi vaatinut rekisteröitymistä myyjän verkkokauppaan ja maksun jälkeen ohjeen saapumista sähköpostiin olisi pitänyt odottaa vähintään pari tuntia. Vaihtoehtoisesti olisi voinut valita toimitustavaksi paperitulosteen postissa - kuinka edistyksellistä 2010-luvulla. ;) Niinpä äänestin luottokortillani ja valitsin mallin, jonka sai ladata Ravelryn kautta.

Lopputulokseen olen tosiaan hirveän tyytyväinen, mutta tämä malli oli jotenkin tympeä neuloa. Koko ajan sai miettiä, että pysyi kuviossa kärryillä pikkupalmikoiden ja helmikuvion kanssa. Lisäksi helmien neulomisessa on koko ajan riski, että a) kissa kaataa helmikupin, b) mies kaataa helmikupin tai c) itse kaataa helmikupin. ;)


Muutamat pienet muutokset oli tietysti pakko malliin tehdä: Varressa neuloin kaikki oikeat silmukat kiertäen. Kantapään kiilakavennukset piilotin jalkapohjaan - olenkin varmaan joskus kirjoittanut, kuinka niistä mielestäni jää muuten rumat "rannut". Lisäksi varpaissa en enää jatkanut mallineuletta vaan pelkästään sileää ja tein kärkikavennukset sädekavennuksin.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Jättitupsuhuivi


Lanka: Handun fingering-paksuista villalankaa 100 g, tupsuissa Regia Stripemania
Puikot: 4 mm
Ravelry: Pom pom scarf


Sain kesällä Ravelryn vaihdosta vyyhdin Handun villalankaa. Huiveiksihan sellaiset yksittäiset vyyhdit päätyvät, silläkin uhalla, että niitä ei sitten tulekaan käytettyä. Tämä(kään) huivi ei ehkä ole ihan ominta tyyliäni, mutta se on osoittautunut hyväksi kaveriksi vihreälle parkatakilleni - kuvissa olevalla kombolla olenkin selvinnyt viimepäivien pakkasista oikein hyvin. :)



Yksi syy, miksi valitsin tämän mallin, oli halu päästä kokeilemaan Tigeristä jo yli vuosi sitten ostamaani pom pom -"konetta". Turhakehan nuo muotit on, mutta säästääpä ainakin pahvin leikkelemisen vaivan. :) Huivin tupsut tein isoimmalla muotilla - pienemmät tupsut olisivat ehkä olleet käytännöllisemmät, mutta isot tupsut on kuitenkin tämän huivin juttu. :) Näihin tupsuihin kului yllättävän paljon lankaa, yhteen tupsuun n. 20 g.


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Retroneulekokeilu


Olen joskus täällä blogissa maininnutkin, että vuosikausia sitten olen ostanut luultavasti jonkin lankakaupan loppuunmyynnistä kudepuikot. Ja ennen kuin olen ostanut ne, ne ovat luultavasti olleet vuosikausia lankakaupan varastossa. ;)

Kudepuikoissa on tosiaan kaksi pitkää, onttoa puikkoa, joiden sisälle laitetaan kudelanka mukana tulevalla siimalla. Itse neulominen tapahtuu periaatteessa ihan normaalisti. Kerroksen alussa kudelanka "lukitaan" neulomalla se yhteen varsinaisen langan kanssa. Neuloessa pitää myös katsoa, että kudelanka jää riittävän löysäksi, jottei se vedä neuletta kasaan - kudelangan vuoksi neule ei jousta yhtään sivusuunnassa.


Nyt tosiaan kokeilin kudepuikkoja ensimmäisen kerran ja totesin, että saa jäädä tähän yhteen kokeiluun. Neulominen kudelankojen kanssa oli vaivalloista, kun työssä kulki vapaana kolme lankaa. Minulla jäi myös kudelangat liian kireälle. En edes kunnon kuvaa mallitilkustani saanut, mutta ei tuotos todellakaan ollut niin kivannäköinen kun etukäteen ajattelin.


Tuo saksankielinen ohje on kyllä niin retro, että se on jo hieno! ;) Harmi vaan, että "Wer stricken kann, kann auch webstricken!" ei kohdallani pitänyt paikkaansa...

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Mennyt ja tuleva vuosi

Vuosi 2015 oli minulle sukkavuosi (kiitos TdS) - sain valmiiksi 13 paria sukkia (edellisen postauksen joulukalenterisukat näköjään unohtuivat kollaasista :). Opettelin neulomaan kirjoneuletta ja muutenkin onnistuin astelemaan neulemukavuusalueeltani pois: olen monesti tehnyt silmukoiden luomisen, kantapään, päättelyt jne. aina sillä tavalla, mikä sujuu helposti ulkomuistista, mutta tänä vuonna olen haastanut kokeilemaan myös niitä, mitkä vaativat ohjeen lukemista.


Tekisi mieli kirjoittaa tähän, että vuonna 2016 haluan neuloa sitä, tätä ja tuota, mutta jätän kirjoittamatta, koska mulla suunnitelmat aina kuitenkin muuttuu ja ideoita on enemmän kuin aikaa. Sen verran on kyllä pakko paljastaa, että seuraavaksi pitäisi aloittaa villapaidan neulominen. Langat ja ohje on jo ostettu sekä mallitilkku neulottu jo viikkoja sitten, seuraavaksi pitäisi vaan pestä ja pingottaa se mallitilkku - kuinka vaikeaa sekin voi olla?!